Linnun untuvaa, linnun untuvaa ja enkelin siipivälkettä on kevättalvinen lumi. Auringon pitkät sormet kutittelevat jo kinostunutta maisemaa, pehmeitä nietoskumpareita. Valo kulkee kankailla, pysähtyy hetkeksi puiden korkeisiin latvustoihin. Tyttö lepää siivellisessä lumikiepissään silmät kiinni tunteakseen kirkkauden, joka kulkee kasvojen yli. Neiti kevät sydämessä raottaa hetkeksi luomiaan, mutta vaipuu sitten vielä unen salaisille poluille. Vielä ei ole aika. Ei ihan vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos vierailustasi niitylläni. Istuta tänne myös oma kukkasi.